sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Surkea sunnuntai

Ei ole energiaa mihinkään. Olen maannut koko päivän sohvalla puoliunessa. Arvaan, ettei tämä helpota asioita, mutta en todella jaksa tehdä mitään. Suuta kuivaa, enkä jaksa hakea vettä. Masennus repii rintaa, eikä päässäni pyöri muita ajatuksia kuin tunne epäonnistumisesta ja pelko tulevaisuudesta. Aivan kaikki tuntuu liian työläältä. En saa edes itkettyä.

Huominen, olethan parempi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pienikin kommentti on suuri ilo.