torstai 30. tammikuuta 2014

Valivali

Ajattelin jäädä kotiin opiskelemaan. Kävin suihkussa ja laitoin astianpesukoneen päälle. Tulin makkariin pukeutuakseni, istuin sängylle ja rasvasin haavani, etteivät kutiaisi niin paljoa. Sitten kaaduinkin sängylle selälleni, ja meni puoli tuntia ennen kuin jaksoin edes kurkottaa kännykkää käteeni. Siitä kymmenen minuuttia, ennen kuin jaksoin alkaa kirjoittaa tätä.

Koko viikko on ollut rehellisesti sanottuna perseestä. En ole saanut juuri mitään aikaan, yhtään ainutta opiskeluun liittyvää juttua en ole yliviivannut tavoitelistastani. Ahdistaisi, jos ankeus ja väsymys eivät jyräisi kaiken muun yli.

On vähän nälkä, muttei tee mieli mitään, paitsi sokeritonta Red Bullia. Sitä varten pitäisi raahautua kauppaan, eli pitäisi pukeutua. Ihan liian ylivoimaista. Toisaalta tekisi mieli ostaa hurjasti jotain sokerista ja syödä kaikki. Mutta paino on muutaman päivän näyttänyt aamuisin samaa lukemaa, huomenna se voisi olla alempi, jos vielä tänään rajoitan.

Oma vikanihan tämä on, mitäs vellon näissä tunteissa. Ei pitäisi vain heittäytyä sänkyyn makaamaan, pitäisi pukeutua ja ryhtyä hommiin. Mistä minä tiedän, mikä on masennusta ja mikä laiskuutta? Nouse. Pue. Pese hampaat. Hae kaupasta Red Bull. Edes ajatus ihanasta kofeiini-lisäaine-koktailista ei jaksa innostaa niin paljoa, että nousisin. Vastahan tässä on tunti maattu.

Pakko nousta. En kestä itseäni tällaisena viivyttelijänä. Eikä tämä auta. En tiedä mikä auttaisi. ("Viiltely! Ahmiminen! Ihan hyviä ideoita, kauppaan vaan ja halpoja shavereitä ja pullaa ja suklaata kotiin!") Ehkä pitäisi vain jossain vaiheessa hyväksyä ajatus, että tämä tulee aina olemaan osa elämääni, eikä tuntea jatkuvaa syyllisyyttä siitä, ettei saa pahaa oloa pois. Ilman syyllisyyttä olo olisi puolet helpompi.

2 kommenttia:

  1. http://www.nuortendkt.net/dkt.php lue, kokeile. vois toimii itsetuhoisuuteen ja ahmimiseen ainakin suositellaan.
    Kuulostaa tyhmältä, mut suosittelen.

    Sori laimee ja tylsä kommentti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut tuosta joo. Eipä vaan ole varaa kokeilla uusia terapioita, kun nykyiseenkin on hädin tuskin varaa. :(

      Poista

Pienikin kommentti on suuri ilo.