Pari runoa

Kaivoin vanhan päiväkirjan laatikosta, koska halusin kirjoittaa ja purkaa asioita ilman, että kukaan niitä näkee. Viimeksi olin kirjoittanut tuohon päiväkirjaan puolitoista vuotta sitten. Ne tekstit oli ihan samaa kamaa kuin mitä nytkin tänne kirjoitan. Milloinkohan olen viimeksi edennyt näissä asioissa mihinkään? Päiväkirjasta löytyi myös pari runoa. Laitan ne tänne, vaikken tiedä olenko niihin tyytyväinen. Oma fiilis on se, että ne on sellaista teatraalista teiniangstia, vaikken teini niitä kirjoittaessani ollutkaan - mieli tuntuu tosin olevan välillä sillä tasolla. Saa kommentoida, mutta älkää kauheasti haukkuko. :/

Kädettömät pyhimykset

"En tarkoittanut

satuttaa."

Silti silmissä vihaa

se hakkasi

kädet irti

kaikilta,

jotka tahtoivat auttaa

ylös.

Pohjanpelko/kaipuu

Jos ei osaa uida,

ei ole väliä,

mitä jalkoihin

on sidottu.

Jos tahtoo hukkua,

ei pelastusliivi

pidä väkisin

päätä pinnalla.

Lähetin sähköpostia sille psykiatrille, mukana myös tuo edellisen postauksen oireluettelo. Katsotaan mitä se vastaa. ("Jos vastaa", haluaa jokin osa minussa huomauttaa.)