maanantai 6. tammikuuta 2014

Masentaa

Masennuksen puuskat ovat lisääntyneet aamuisista myös päivällä tuleviksi. Toimintakykyä ei juuri ole, en jaksa edes pelailla tietokoneella. Valvon liian myöhään, koska en tunne tarvetta nukahtaa, enkä osaa luopua edes joten kuten toimivasta häiriötekijästä Youtubesta. Välillä alkaa randomisti itkettämään. Pikkuasiat ärsyttää. Velvollisuudet ahdistais, jos antaisin itseni ajatella niitä. Kunpa tietäisin kauanko tämä tällä kertaa jatkuu. Nyt tuntuu vaan pahenevan joka päivä.

Perjantaina terapia. Melkein toivon, että silloin olisi huono olla, kun kerrankin pääsisi näyttämäänkin sen.

4 kommenttia:

  1. Univelka, kello neljä yöllä ja kännykän pieni näyttö aiheuttivat sen, että poistin vahingossa anonyymin kommentin. Anteeksi! Kun katson omia postauksiani, ne näkyvät samanlaisena listana kuin jos katson hallintapaneelista kommentteja. Vastaavassa kohtaa kuin omien tekstieni kohdalla on mahdollisuus muokkaamiseen, on kommenteissa poisto-nappi. Ajattelin lisääväni kommentin, ja ajatus ei oikein kulkenut, joten yritin tehdä sitä samalla lailla kuin muokkaisin omaa postaustani.

    Joka tapauksessa, anonyymin kommentti meni jokseenkin niin, että "piristy, masennus on voitettavissa ja tee tänään jotain hauskaa". Tuo oli hyvin tiivistetty versio, ja kuulostaa karummalta kuin alkuperäinen kommentti. Alkuperäinen oli varmasti tarkoitettu hyvällä. Ainoa vaan, että vaikka masennus on voitettavissa, en usko sen katoavan tekemällä hauskoja asioita. Se ei ole sama kuin joku jokapäiväinen harmi. Lisäksi tuossa tilassa, jossa tämän postauksen kirjoitin, ei yhtään mikään tuntunut hauskalle. Masennuksesta ei piristytä päättämällä, en ainakaan itse pysty siihen. Uskon, että omalla kohdallani kyse on aivokemiasta ja jopa aivojen rakenteellisesta ominaisuudesta, joka tekee minusta jatkuvasti jokseenkin melankolisen. Se on vaikea asia muuttaa, ja tarvitsisin siihen varmaan enemmän terapiaa kuin mihin minulla on varaa. Yksinäänkin voisin yrittää muokata ajatusmallejani, mutta huonon hetken iskiessä en pysty pitämään puoliani, vaan jään itsesääliin, enkä pääse pois ennen kuin kroppa väsyy tuntemaan.

    VastaaPoista
  2. Enpä yöllä tietenkään tajunnut, että tuleehan nuo kommentit myös sähköpostiin. Poistamani kommentti löytyi siis sieltä ja kuului näin:

    "Cheer up, girl!:) Masennus ON voitettavissa! Tee jo tänään jotakin yllättävää ja ennen kaikkea hauskaa:)<3"

    VastaaPoista
  3. Olen tuo anonyymi ja mulla on toistuva vakava masennus, oon täysin yksin ja eristäytynyt kaikista muista ihmisistä sekä syömishäiriö on karannut käsistä, joten tunnen tietäväni mitä on masennus. Kommenttini oli näennäisen yltiöpositiivinen ja toimii joillakin, siksi sen halusin lähettää, eikä tarkoitus ollut huudella sivusta hyödyttömästi "ryhdistäytymään" ymmärtämättömänä. Sä osaat analysoida hyvin tunteitas ja tilannetta tekstien perusteella, käytä sitä vahvuutenasi. Toivon sulle edelleen kaikkea hyvää, Pakenija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos selvennyksestä ja yrityksestä. Olisi se lievempään pahaan oloon saattanutkin toimia. Voimia sulle.

      Poista

Pienikin kommentti on suuri ilo.