Kipuja

Masennus tai alakulo tuntu pikkuhiljaa palailevan. Tekisi mieli kirjoittaa enemmänkin, vaikkei mulla nyt olekaan mielessä mitään täsmällistä sanottavaa. Nyt ei jaksaisi edes nousta sängystä, kun ei oikein huvittaisi tehdä mitään (paitsi syödä) ja koko kroppaan sattuu. Särkee selkää, niskaa, päätä, lonkkia. Välillä vihloo niveliä ja käsivarsissa tai jaloissa tuntuu tylpempi vihlominen. Hampaatkin kai välillä oireilee, mutta aika vaikeaa se on erottaa joka paikkaan säteilevästä niska- ja pääkivusta. Lisäksi on vielä menkat, joten alavatsaan ja -selkäänkin sattuu. Valivali, buranaa naamaan ja ylös.

Kai näille kivuille voisi jotain joskus tehdä. Hieroja auttaisi, mutta eipä ole varaa. Hammaslääkäri on sentään varattuna. Muista kivuista on ihan turhaa valittaa lääkärille, kun vastaus on kuitenkin se, minkä jo itse tiedän: vähemmän tietokonetta, enemmän liikuntaa ja venyttelyä. Ei vaan tämä itsestä huolehtiminen paljoa kiinnosta. On niin paljon kivempaa velloa ihanassa marttyyriudessa ja kerjätä sillä huomiota. Vittu mikä paskaläjä ihmiseksi.

Lähiaikoina olisi tarkoitus vastailla kommentteihin, vastata pariin tulleeseen haasteeseen ja kirjoittaa syömiskuulumisia. Lisäksi blogi täyttää parin päivän kuluttua kaksi vuotta, joten jokin erikoispostaus olisi kiva tehdä. Olisiko teillä jotain toiveita sen suhteen?