Keskittyminen ja ajatusten pitäminen kasassa tuntuu nyt hyvin vaikealle. Tapaamisia ja aikatauluja pitää järjestellä, koulujuttuja pitäisi kirjoitella ja lisäksi pystyä työntekoon. Suunnitelmallisuus tuntuu vaikealle, kun ajatuksen lähtevät heti kun ovat tulleet päähän. Keskustelussa mukana pysyminen on hankalaa, kun aivot eivät tahdo muistaa sanottuja lauseita ja sosiaalinen tilannekin vielä tuo lisäahdistusta ja lisää omaa poissaolevuuden tunnetta.
(Varoituksena vaan: seuraava kappale itsetuhojuttuja terällä ja ruualla.)
Olen taas viillellyt (pienenpieniä), ja halu siihen on koko ajan läsnä. Mietin uskaltaisinko viiltää jalkaterään, saisinko pidettyä sen piilossa. Raavin kaikki arpeni auki. Syömisissä otan takaisin viime viikon loppupuolen ruokia (paino +1,5kg, yh). Eilen alle tonni kaloreita (paino tänä aamuna -0,5kg), tänään tavoitteena sama. Keskittymisvaikeudethan johtuu kokonaan stressistä eikä yhtään ruuan vähäisyydestä. Ihan varmasti, pakko, koska jossain pitää onnistua, jotain pitää hallita. En voi ottaa riskiä, että syömisen lisääminen ei vaikuttaisikaan keskittymiseen, silloin olisin epäonnistunut yhdessä asiassa lisää.
Mua saa muuten heittää postaus/piirustusideoilla. Ja muistelen, että jotkut joiden blogeja olen seurannut ovat kesän aikana muuttaneet bloginsa salaiseksi tai vastaavaa. Olin kesän aika ulkona blogimaailmasta, joten jos olet näin tehnyt kesällä, ja arvelet että haluaisin ehkä lukea blogiasi, kannattaa kertoa minulle vaikka tässä kommenttina (kommentti näkyy heti, eli mitään blogisi näkemiseen vaadittavia avaimia ei kannata kirjoittaa), tai sähköpostilla (osoite vasemmalla ylhäällä). Sähköpostilla saa muutenkin ottaa yhteyttä, jos on jotain sellaista sanottavaa, mitä ei kommenttina viitsi laittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienikin kommentti on suuri ilo.