Makaan hereillä sängyssä. Pitäisi nukkua, mutta nykyiset velvollisuudet ja pelottava tulevaisuus tunkevat ajatuksiini. Pelasin jo kännykällä pari tuntia, ja pelaamisen ajan ajatukset pysyivät poissa. Tunsin itseni jo aika väsyneeksi, joten laskin puhelimen käsistäni. Ajatukset tulivat kuitenkin takaisin, ja pelkään, että menee puoli neljään tai yli ennen kuin nukahdan. Kello soi aamulla kymmeneltä. Ei minkään menon takia, vaan siksi ettei unirytmi ihan kauheasti karkaisi.
Toivottavasti jaksan huomenna nousta ja tehdä asioita. Tänään sain pari vähemmän stressaavaa juttua tehtyä, huomenna pitäis lähettää muutama sähköposti. Ja pakastaa papuja. Neljä sähköpostia ja aavistus kodinhoitoa, onko se tarpeeksi yhdelle päivälle? Kaksi lähetettävistä maileista ahdistaa, koska ne on opiskelujuttuja ja tuo mieleen kaikkea muutakin kuin vain sisältönsä.
Liian vähäinen syöminen on taas ollut liian helppoa. Tarkkoja kaloreita en osaa sanoa, koska en ole niitä kirjannut mihinkään, mutta jossain tonnin paikkeilla ne on olleet tänään ja eilen. Toissapäivänäkään tuskin yli puolentoista tonnin. Nälkä ei auta ajattelukykyyn, joka on jo ahdistuksen takia kärsinyt, mutta syömättömyydellä perfektionisti on hiljempaa.
Olisipa nukahtamislääkkeitä, että saisi unta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienikin kommentti on suuri ilo.