Olen ollut viime päivät vapaalla vähän kaikesta. Kaloreitakaan en ole laskenut, lähinnä siksi että herkkuja on ollut niin paljon tarjolla. Mulla ei ole itsehillintää niiden suhteen, syön kunnes oksettaa tai ei ole mitään jäljellä. On ollut tavallaan ihan kivaa olla laskematta, toisaalta olen syönyt niin paljon kaikkea paskaa, että on huono olo. Normaalisti syön kuitenkin aika terveellisesti. Heti kyllä huomaa, että olo on jotenkin tukkoinen ja vetämätön, kun elää karkilla. En jaksa nyt kuitenkaan valittaa ruuasta. Tulee vaan syyllinen olo.
Näin unta mun terapeutista. Oltiin jossain, en muista missä, siellä oli muitakin ihmisiä. Taisi olla muitakin tuttuja. Mua masensi ja musta tuntui yksinäiselle, mutta en jaksanut selittää sitä kellekään, enkä muutenkaan puhua. Istuin sohvalla ja mun terapeutti oli mun vieressä. Mä pelkäsin koko ajan, että se lähtee, koska en jaksanut selittää mikä mulla oli. Pelkäsin jääväni yksin. Mutta terapeutti vain istui siinä vieressä ja välillä silitti. Lisäksi siinä unessa soi musiikkia (mun unissa ei oo koskaan ollu musiikkia aiemmin), sitä mitä yleensäkin kuuntelen. Pelkäsin myös että se otetaan pois, että joku ei jaksa kuunnella sitä ja vaihtaa pois, vaikka se oli sellaista mistä mulle tuli vähän helpompi olo. En nähny tuota unta "loppuun", eli en tiedä mitä tapahtui. En tiedä lähtikö terapeutti tai vietiinkö musiikki. Haluan uskoa ettei kumpaakaan tapahtunut. Heräsin kuitenkin masentuneena, se oli pääasiallinen fiilis tuossa unessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienikin kommentti on suuri ilo.