Opiskelu etenee

Hei, mulle kuuluu taas vaihteeksi ihan hyvää! Tai oon mä syömissekoillu jonkun verran ja ollut ahdistunut ja kaikkea, mutta just nyt on ihan okei.

Hyvää kuuluu, koska koulujutut on edistyny, ja kaikesta on tullut hyvää palautetta. Oon kyllä ennen palautteita stressannu tosi paljon, ku en oo yhtään tienny mitä odottaa. Sähköpostilla oon ensin käyny keskustelua kurssien pitäjien kanssa, ja en oo oikein niissä saanu kunnolla kuvaa siitä mitä mieltä ovat olleet töistäni. Tapaamiset on siis jännittäny paljon, ja olen ollut ihan varma, että täysteilaus tulee ja ohjaajat pitää mua ihan tyhmänä ja vihaa mua ja kaikkea.

Ajattelunihan menee suunnilleen näin: olen tehnyt jonkun mielestä jotakin väärin/huonosti/puutteellisesti -> tämä joku ajattelee, että olen tyhmä ja turha, ja hukkaan hänen aikaansa -> olen hänen mielestää ärsyttävä, jopa vihattava. Tiedän, että ensimmäinen vaihe ei pidä useimpien ihmisten kohdalla paikkaansa, ja jos pitääkin, toinen ei ainakaan. Voihan tietysti joku ihminen vihata ihmistä, joka ei osaa tehdä hänen antamaansa tehtävää oikein, mutta silloin ongelma ei ole tehtävän tehneessä, vaan sen antaneessa. Periaatteessa siis ymmärrän, missä ajatteluni menee metsään, ja miksi pelkoni ovat turhia, mutta käytännössä mieleni ei toimi sen mukaan.

Hyvää palautetta on kuitenkin tullut, ja saisin olla tyytyväinen itseeni. Vaikeetahan se on. En osaa kehua itseäni, edes silloin kun on aihetta. Kun kuitenkin yritän, mulle tulee ikävä olo, pelkään olevani omahyväinen ja itserakas. Yritän silti: Olen saanut tämän tämän syksyn opinnot lähes valmiiksi. Tiedän mitä mun pitää vielä tehdä. Opiskelut on olleet itsenäisiä töitä, ja ne ei ole mulle helppoja. Mulla on ollut vaikeita päiviä, mutta myös hyviä. Mä olen selvinnyt tästä syksystä, ja olen tehnyt sen mitä olen halunnut. Vielä en ole ihan valmis, mutta olen tarpeeksi pitkällä. Olen tyytyväinen itseeni ja siihen mitä olen saanut aikaan.

Tänään oli tosi stressaantunut olo, piti mennä juttelemaan opiskelutyöstä. Aiemmin tänä syksynä samassa tilanteessa saman työn suhteen purin ahdistustani viiltelyyn. Oli se tänäänkin mielessä. Kuitenkin kävin liikkumassa aamulla, yritin saada itseni väsyneeksi ja kroppaani vähän lisää endorfiineja, ettei stressi tuntuisi niin pahasti. Kyllä se kuitenkin tuli juuri ennen tapaamista, sydän hakkasi ja vatsaa vihloi. En kuitenkaan viillellyt. Ensisijaisesti siksi, koska ajattelin että musta varmaan tuntuis jälkikäteen hölmöltä, jos tapaaminen menis hyvin (niin kuin se meni) ja oisin sitten viillellyt turhaan. Vasta toisena ajattelin, että joku voisi nähdä jäljet. Eli jei, ajattelin tavallaan itseäni. (Myönnän että hölmöltä tuntuis siks, että jostakusta ulkopuolisesta näyttäis tyhmältä, kun oisin satuttanut itseäni turhaan.)

Koulujutuissa menee siis hyvin. Ei ole juuri masentanutkaan. Lauantain jälkeen en oo syöny liikaa, 1000 on ollut pienin päivä, ja 1700 isoin. Eli tarvettani vähemmän joka päivä. Jos syön liikaa, masennun siitä, koska tunnen epäonnistuneeni. Osittain ehkä syömisen "onnistumisen" takia en ole masennellut tällä viikolla. Tosin jos olen rehellinen, en ole varma kuinka paljon tämä on omassa kontrollissa. Joinan päivinä syömisten pitäminen vähäisenä tuntuu pakkotoiminnolta. Varsinkin silloin, kun tiedän että mun pitäis syödä enemmän jaksaakseni liikkua, enkä silti uskalla.

Viikonloppuna tulee varmaan syötyä liikaa. Olen syönyt viikolla liian vähän, tiedossa on jonkin verran kavereiden kanssa oloa ja helppoa ruokaa. Siis todella vaikeaa syödä vähän. Kroppa pyrkii täyttämään energiantarpeensa, itse haluan piilottaa tämän muilta, ja osa minusta haluaa syödä vapaasti. En vain tiedä kummasta saisin enemmän hyvää oloa itselleni: laihtumisen antamasta onnistumisen tunteesta, vai siitä jos osaisin syydä ilman syyllisyyttä. Jälkimmäisestä varmaan, jos voisin löytää korvaavan lähteen itsetunnon nostamiselle, mutta en ainakaan vielä ole sellaista löytänyt. Kaikki on niin helposti nujerrettavissa ja mitätöitävissä.

Olen aloittanut projektini lisätä teksteihin tagit. Noin puolet kirjoituksistani olen käynyt läpi. Tagit löytyy tuosta vasemmalta.