perjantai 25. joulukuuta 2015

Jouluyönä

Ahdistaa. Sattuu. Tulevasta ei ole tietoa. En jaksa toivoa. Olen liukuhihnalla ja luulen, että se kuljettaa mut vaan jätehuoneeseen. Ketä muka jaksais kiinnostaa. Kaikki me ollaan vaan omissa koloissamme, yksin kun ei todellista kohtaamista ole. Elämä on vain kivun välttelyä ja pakenemista. Kulissin ylläpitoa. Oikeasti on vain pieni lapsi vereslihalla, mutta täytyy näyttää ehjältä aikuiselta. Minä olen väärä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pienikin kommentti on suuri ilo.