Seuraa juttua viiltelystä. Älä lue jos sellainen ahdistaa tai triggeröi.
Eilen aamulla viilsin, vaikkei ollutkaan erityisen paha olla. Pari päivää sitten ajattelin, että kohta kun pari stressin aihetta on hoidettu, saatan sortua viiltämään, koska muutama viikko sitten kävi samoin. Kun tuollaisen ennusteen saa päähänsä, niin sehän toteutuu melko varmasti. Tekemäni haava vuosi enemmän kuin ne mitä olen yleensä tehnyt, mutta ei se mikään iso ollut. Täytyy rasvailla ahkerasti, että paranee.
Ruuasta sen verran, että maanantaina meni alle tonni, mutta muuten tällä viikolla on mennyt yli. Eilen tosin lähemmäs kolme tonnia, mutta tiesin syöväni illalla paljon, joten varauduin siihen päivällä: en ollut neljään mennessä syönyt kuin yhden pienen jugurtin. Eiliseen päivään olen siis tyytyväinen, iltaan en niinkään. Paino kävi viikolla uudella kiloluvulla, ja olin iloinen. Nousi kyllä takaisin ylemmäksi, kun söin vähän enemmän. Nyt on enää kilo alimpaan painoon. Paino on seitsemän kiloa vähemmän kuin enimmillään. Ihan niin suurta eroa en näe peilissä, mutta jonkin eron kuitenkin.
Minusta tuntuu, että käytän oireilua nykyisin enemmän ahdistuksen ennaltaehkäisyyn kuin liian suureksi kasvaneen ahdistuksen pysäyttämiseen. Oireilu ei ole enää viimeinen vaan ensimmäinen keino.
Apulanta: Laululintu (otsikko)
Mielestäni on ikävää kun monet kirjoittavat viiltelystä nettiin. Varsinkin yksityiskohtaisia ohjeita. Nuoremmat luulevat, että se helpottaa ja alkavat kokeilla. En todella usko, että tuo lopulta ratkaisee ongelmia, se vain luo kierteen. Ratkaisut tulevat vain kohtaamalla ongelmat.
VastaaPoistaVoimia sinulle.
t. Milla
Muokkasin tekstin vähemmän graafiseksi.
PoistaViiltely ei tietenkään vie ongelmia pois, mutta se auttaa selviytymään hetkestä.
Ne jotka eivät ole viiltelyä kokeneet, eivät tiedä mistä puhuvat. Kun tuska on sietämättömän kova, voi viiltely olla ainoa selviytymiskeino, vaikkakin huono sellainen. Kyllä ihmiset viiltelivät itseään ennen nettiaikaakin! Jaksamisia blogin kirjoittajalle!
VastaaPoistaKiitos. <3
Poista