Ei erityistä painon laskua tällä viikolla, vaikka kalorit onkin pysyneet alhaalla. Ehkä pitäis syödä enemmän, kai mä laihtuisin vaikka söisin 1500 kaloria päivässä. Mutta jokin ei anna, ainakaan usein. Jos haluan syödä enemmän, se vaatii vakuutteluja. (Tulossa kaloritietoja.)
Tällä viikolla yritin vakuuttaa terapeutin siitä, että on ihan okei, että syön viikolla alle tuhat kaloria päivässä (mikä toteutui tällä viikolla kolmena päivänä), kun kuitenkin syön viikonloppuna enemän. Ei tuntunut ihan uskovan mua. Ja tiedänhän mä, ettei tää ole järkevää. Kuitenkin olin tänään taas rajoittamassa kaloreita, vaikka muuta väitin.
Ajattelin pitäytyä siinä 1200 paikkeilla. Sitten sain parikin lihaskramppia, ja vähän googlailin. Vaikka kramppeja tulee välillä varmaan itse kullekin, kaksi lyhyen ajan sisään oli jo vähän erikoista. Ja mitäs se Google tiesikään: liian vähäinen energia ja huono elektrolyyttitasapaino voi aiheuttaa kramppeja. Sen verran herätteli, että söin enemmän, ja tänään kalorit 1800, jos en syö enempää.
Nyt on sekava olo. Toisaalta on hyvä, koska kroppa tuntuu voivan hieman paremmin, toisaalta ärsyttää, kun tiedän ettei aamupaino huomenna voi olla vähemmän kuin tänään. Ahdistaa tämä koko syömishomma ja turhauttaa se, että vaikka päästäisin siitä, psyykkinen oloni tuskin helpottuisi, kun on niin paljon kaikkea muutaki stressattavaa.
Olen nykyisin usein hyvin tietoinen sydämeni sykkeestä. Kuvittelen sen olevan jotenkin epänormaali. Välillä tunnen lievää painetta kurkussa, kroppaa vihloo milloin mistäkin ja kädet ja jalat puutuu helposti. Tiedän että nämä oireet lisääntyy, kun olen ahdistunut, mutta pelkään, että ne johtuvat jostain muusta ja vain ahdistuksen itsetarkkailutilassa huomaan ne.
En tiedä johtuuko tämä liian vähäisestä syömisestä, mutta hajuaistini on herkistynyt. Luulen että välillä haistan olemattomiakin, kuten kotona eräs ilta haistoin paahtoleivän, vaikkei meillä edes ollut vaaleaa leipää kotona, eikä leivänpaahdinta oltu käytetty. Uimahallissa uidessa haistoin karkin, vaikka se saattoi olla jonkun hajuvesi tai jotain. Kaikki tarkentuneet hajut, ja mahdolliset harhahajut ovat olleet jotakin syötävää.
Huomenna olisi mättöpäivä, kai. Virallisesti en ole vielä antanut itselleni lupaa. En oikein pidä tätä viikkoa tarpeeksi onnistuneena. Pelkään vaan, että jos huomenna en syö reilummin, vedän sitten viikolla yli ja se olisi pahempi, arkena pitää pysyä kurissa. Mutta entä jos huomenna annan mennä ja siitä huolimatta viikollakin menee yli? Hitto mitä ajatuksia. Olisi paljon helpompaa, jos kroppani koko ei vaikuttaisi itsetuntooni tai uskomukseeni siitä kuinka hyvä tai onnistunut olen.
Apulanta: Saasta (otsikko)
Mulla on auttanut painonhallinnassa proteiinin lisääminen ja hiilareiden muuttaminen täysjyvään. Ja se säännöllinen syöminen... Kun katon mun syömisiä muutama vuosi takaperin niin ei ihme että ahmin kaikenaikaa; liian vähän kaloreita ja nekin lähinnä kevyttä hiilarihöttöä täynnä piilosokeria joka nostaa ja rysäyttää verensokerit taas alas --->nälkä jatkuu--->lopulta päättyy ahmimiseen--->kalorit vähenee entisestään ja kierre on valmis... Tuolloin olin vielä kasvissyöjä ja söin lähinnä kasvis-kevyt-einesaterioita "pääruokina" ja muuten vain kaikkea mahdollisimman vähäkalorista...
VastaaPoistaNykyään syön munakkaita, puuron raejuustolla, broileria/muuta lihaa, salaatteja lisäprotskulla, rahkoja jne. Mutta silti kalorit saattaa jäädä sinne 1200kcal paikkeille. Yritys on aina kova että tulisi se 1500kcal ees täyteen ja mielellään lähemmäs sitä 2000kcal... Nyt taas kalorit laskeneet :/
Mutta tällä ruokarempalla paino pysyykin yllättäen paljon paremmin hanskassa, pari vuotta sitten jojoilin painoindeksin yläpuolella vaikka tavallaan söin vähemmän, usein vaan pärähdin sitten säästöliekille ja sitten aloin taas ahmia ja jojoilu jatkui...
Se tuntu aika hassulta tajuta että vaikka tiesin melkein kaikkien ruokien kalorimäärät ulkoa niin en tajunnut ns. "normaalisyömisestä" paljoakaan! :O Tämä tuli vaan myös mieleen sun kommentista. Että jos sulla on vähän sama juttu kuin mullakin oli silloin ja se voi olla osasyy miksi paino meinaa nousta. Jatkuvalla säästöliekillä kun paino heittelee ja nousee melko ripeään jos alkaa ahmimaan.
Paljon tsemppiä, ns. "normisyömisen" opettelu ei tapahdu hetkessä, mullakin siinä kesti pitkään mutta vaikka takapakkeja tuleekin niin toisinaan saan sen 2000kcal kasaan suht terveellisestikin, ja ilman nälkää ja ilman että paino heittelee :)
Minusta tuntuu, että millainen tahansa syömisen tarkkailu johtaa kaloreiden alenemiseen. Yritän syödä terveellisesti, mutta aina ei onnistu. Esimerkiksi viikonloppuisin saatan tehdä jotain herkkuja, ja jos niitä on maanantaina jäljellä, minun pitää syödä ne pois häiritsemästä. Ja se tietenkin vie sallituista kaloreista paljon. Mutta muuten. Pyrin syömään täysjyväviljaa, maustamattomia maitotuotteita (jugurtit, rahkat, yms.), kalaa, vähärasvaista lihaa ja niin edelleen. Alle tonnin päiväkaloreilla ei kroppa tietenkään ole tyytyväinen, vaikka miten terveellisesti söisi.
PoistaKaloreiden nostamisesta syntyy samantien ajatus, että ihan turha edes yrittää terveellisyyttä, syödään nyt mitä sattuu kun kerran voin. Ehkä tätä pitäisi ruotia enemmän ihan postauksessa eikä vain kommentin vastauksessa.
Mä tiedän, että kalorien laskemisen loppettaminen nostaisi mun syömiset aika normaaliksi. Mä tiedän että pääsisin tästä vielä helposti. En oikein laske itseäni syömishäiriöiseksi, koska en joutuisi taistelemaan tietä normaaliin. Voisin lopettaa, jos haluaisin. Ehkä vain kiellän nyt koko ongelman, mutta en usko. Olen vain paska, ja valitan turhasta. (Mitä itsesääliangstia, säälittävää.)