lauantai 4. kesäkuuta 2016

Ensimmäisen ect-viikon jälkeen

Olen nukkunut paremmin kuin pitkään aikaan. Olo on hämmentävä. En halua kuolla. Tästä voisi jopa tulla jotain. Ihan kuin viime vuodet olisivat olleet vain unta.


Lähimuisti on kyllä palasina, mutta jospa se palautuisi. Tai jos sen menetys olisi sen arvoista. Tuntuu kuin olisin taas lapsi. On kesä ja loma. Luoja anna tämän toimia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pienikin kommentti on suuri ilo.