Olen jotenkin onnistunut olemaan hereillä yli kolme tuntia saamatta aikaan oikeastaan mitään. Heräsin masentuneessa olotilassa. Surffailin ensin netissä juoden aamukahvia ja välttelin suihkuun menoa, sillä suihkussa olisin yksin ajatusteni kanssa ilman mitään mahdollisuutta päästä karkuun. Meni varmaan reilu tunti siinä. Seuraavan puoli tuntia yritin kanavoida kasvanutta viiltelyhalua vähemmän tuhoisasti nyppimällä irti säärikarvoja. Annoin kuitenkin loppujen lopuksi periksi, ja vietin puoli tuntia kylppärin lattialla terien kanssa. Lopulta pääsin suihkuun asti, ja siinäkin vierähti oma aikansa, kun piti välillä ihmetellä uutta haavaa ja avata sitä lisää.
Suihkun jälkeen ajattelin nukahtaa ihan hetkeksi ja laitoin kellon soimaan vartin päähän. Kellon soidessa purskahdin itkuun silkasta väsymyksestä ja ajatuksesta, että pitää jaksaa nousta, tehdä itsestään ihmisen näköinen ja lähteä. Jos ei olisi pakollista menoa, jäisin sänkyyn nukkumaan. Toivon, että olo kääntyy parempaan, mutta en uskalla odottaa ihmeitä. En vaan jaksa yrittää tehdä asialle mitään.
Hyvä, kun sait itsesi liikkeelle, nousit ylös ja kävit asioilla. Tsemppiä! tv. bamiella
VastaaPoistaKiitos. Yritän aina lähteä pois kotoa, tiedän että jääminen olisi huonompi vaihtoehto.
Poista